Vappupäivää vietettiin perinteisin meiningein Kaivopuistossa hyvästä seurasta, eväistä, auringosta ja viinistä nauttien. Minä leipasin retkelle mukaan pikkupizzoja ja raparperileivoksia ja ystäväni Päivi oli herännyt aamulla kukonlaulun aikaan valmistamaan brownieseja ja aivan ihanaa feta-perunasalaattia. Lisäksi oli viinirypäleitä, nakkeja, lihapullia ja mitävieläkaikkea.

Pikkupizzat menee ja osallistuu tästä nyt sitten toukokuun ruokahaasteeseen, taitaakin olla oikein ensimmäinen tämän vuoden aikana, hyi minua.

P4300599

Suppilovahveropizzaset

n. 18 kpl

*

kaksinkertainen annos pizzataikinaa

tomaattikastiketta

pari valkosipulin kynttä hienonnettuna

salottisipulia ohuina puolirenkaina

kirsikkatomaatteja lohkoina

suppilovahveroita

juustoraastetta

timjamia

suolaa

Valmista pohjataikina ohjeen mukaan. Jaa se pieniksi yhtä suuriksi paloiksi ja taputtele ohuiksi. Asettele päälle täytteet taiteelliseksi katsomallasi tavalla, mausta kuivatulla timjamilla ja suolalla ja paista kuumassa uunissa 250 asteessa viidestä kymmeneen minuuttia.

P4300592

~

P5010003

Raparperileivokset (Kodin Kuvalehti 9/09)

n. 20 palaa

taikina:

175 g voita

1,5 dl sokeria

1 keltuainen

5 dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

3 tl vaniljasokeria

1 valkuiainen

raparperitäyte:

500 g raparperia

1 dl sokeria

½ dl vettä

1 rkl perunajauhoja

rahkatäyte:

500 g rahkaa

2½ dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta

3 kananmunaa

1 rkl vaniljasokeria

1½ dl sokeria

3/4 dl ohrakasta

Taikina: Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää muut aineet paitsi valkuainen. Sekoita murumaiseksi. Ota sivuun kolmasosa taikinasta ja sekoita suurempaan määrään valkuainen. Taputtele suurempi osa vuoan pohjalle (n. 25*30 cm)

Raparperitäyte: Keitä raparperin paloja, sokeria ja vettä 5-10 minuuttia. Sekoita perunajauhot noin desiin vettä ja kaada nauhana raparperin sekaan. Kuumenna kunnes sakenee. Levitä jäähtyneenä pohjataikinan päälle.

Rahkatäyte: Sekoita ainekset keskenään ja levitä varovasti raparperitäytteen päälle.

Murustele pinnalle lopputaikina ja paista 175 asteessa n. 1 h 15 min. Leikkaa jäähtyneenä leivospaloiksi tai tarjoa piiraana.

P5010013

Pizzasta on tullut höpistyä ennenkin, mutta mikä ettei höpistä lisää. Kyllä se kuitenkin ehdottomasti menee lemppariruokien top kymppiin jossei jopa vitoseen jo ihan lihottavuutensakin ansiosta. Ja nyt olen vihdoin oppinut tekemään ihan törkyhyvän ohuen pohjankin, jossei vaikka pannupizza aina kiinnosta.

Ohje on alunperin Suomen hiivan sivuilta.

Pizzapohja

pellillinen

1 dl vettä

½ pss kuivahiivaa

½ tl suolaa

1 tl sokeria tai hunajaa

n. 2½ dl vehnäjauhoja

2 rkl öljyä

Lämmitä vesi 42 asteiseksi. Lisää suola ja sokeri. Sekoita hiiva pieneen määrään jauhoja ja lisää veteen. Alusta taikina jauhoja vähitellen lisäten. Lisää loppuvaiheessa öljy. Anna kohota kaksinkertaiseksi.

Öljyä leivinpaperi kevyesti ja taputtele taikina käsin ohueksi pohjaksi. Lado täytteet ja paista kuumassa uunissa (250 astetta) kunnes juusto on sulanut ja reunat kevyesti ruskistuneet (n. 15 min).

p3200130

Ehdottomasti paras pitsa on klassinen margherita, eli tomaatti-mozzarella, mausteena pelkästään tuoretta basilikaa ja hintsusti valkosipulia. Kuvan pizzassa on pohjalla pelkkää yrttistä tomaattimurskaa kun laiskuus iski, mutta viitseliäille löytyy täältäkin tomaattikastikereseptejä vaikka millä mitalla.

p3200133

Ainakin osa basilikasta kannattaa heitellä pizzan päälle vasta uunista tultua, se kun kärsii kuumennuksesta jonkin verran. Tuossa versiossa on tuoretomaatin lisäksi hieman aurinkokuivattuja suikaleina.

Toinen mainitsemisen arvoinen täyteyhdistelmä on tonnikala-sipuli. Noin yleensäkin olen sitä mieltä, ettei pizzassa saa olla liikaa täytteitä, ja se pätee tähänkin. Yhteen pellilliseen on purkillinen tonnikalaa ehdoton maksimi. Ja ne tonnikalat öljyssä paloina tietenkin, siellä mujussa on kaikkia silmiä ynnämuuta ja vesiversio nyt vaan maistuu eimillekään. Tässä lätyssä menossa mukana myös yrtti-tomaattimurskaa, valkosipulia, basilikaa ja mustapippuria.

p3200137

p3200138

Pizzanhimo saattaa joskus iskeä esimerkiksi kesken uunimakkaran teon, mutta ei hätiä mitiä. Makkarapizza ajaa kyllä asiansa, voisiko oikeastaan parempaa krapularuokaa tai iltapalaa suomalaisten makuun keksiäkään?!  Pohjalle töräys mexicanketsuppia ja tomaattipyrettä, sitten ohut kerros juustoraastetta (aina hieman pohjallekin;)), reilusti valkosipulia, lenkkimakkarasiivuja, tomaattiviipaleita, oreganoa ja pintajuusto, a vot!

p3150100

Olen aina tykännyt paaaaaljon enemmän oikein rapeasta ja ohuesta pizzapohjasta, mutta silloin tällöin on pitänyt saada pizza Hutin ihanaa pehmeää pannupizzaa. Blogeissa ollaan nyt oikein innostuttu näistä paksupohjaisista ihanuuksista Mimmi Mutikaisen johdolla. Aivan loistava resepti, tällä teen jatkossakin!

Tein kaksinkertaisen pohjataikinan, kastikkeesta riittää kyllä kahteen-kolmeen pizzaan. Täytteinä olivat kana-ananas-aurajuusto sekä kinkku-ananas-herkkusieni-aurajuusto. Juustoraasteena oltermanni ja mozzarella.

Pannupizzapohja

1 pannullinen (n. 20 x 30 cm tai halkaisija n. 30 cm)

 

 

2 dl vettä

½ pss kuivahiivaa

1 tl sokeria

½ tl suolaa

4 dl vehnäjauhoja

½ dl öljyä

 

Lämmitä vesi 42 asteiseksi. Lisää joukkoon sokeri, suola, öljy ja pieneen jauhomäärään sekoitettu hiiva. Alusta loput jauhot taikinaan pikku hiljalleen. Taikina saa jäädä löysähköksi. Anna kohota kaksinkertaiseksi.

Voitele uunivuoka reilulla määrällä öljyä. Taputtele taikina jauhotetuin käsin vuokaan. Levitä pohjalle tomaattikastiketta, hieman juustoraastetta ja mieleisesi täytteet. Paista 250 asteessa n. 15 minuuttia.

Mahtava pizzakastike

1 sipuli

4 siivua pekonia

2 valkosipulin kynttä

1 rkl tomaattipyrettä

1 dl punaviiniä

400 g tomaattimurskaa

kuivattua basilikaa

kuivattua oreganoa

1 rkl pestoa

suolaa ja pippuria

oliiviöljyä

Kuullota hienonnettua sipulia, valkosipulia, pilkottua pekonia ja tomaattipyrettä oliiviöljyssä. Lisää viini ja anna haihtua. Lisää tomaattimurska ja yrtit, anna kiehua hiljalleen puolisen tuntia. Lisää vettä tarvittaessa, mutta ihan vähän vain. Mausta pestolla, suolalla ja pippurilla.

~

Everyone is familiar with the mouth watering pan pizzas of Pizza Hut? Right. I managed to bake even better at home! Go ahead and try this, I can promise u won’t be disappointed ;)

Pan Pizza Dough

2 dl water

6 g dry yeast

1 tsp sugar

½ tsp salt

4 dl all purpose flour

½ dl oil


Warm water 42 degrees C. Add sugar, salt, oil and the yeast mixed in a little amount of flour. Keep adding flour until dough is smooth but still saggy. Let it raise until twice the size.

Pat the dough with floured hands into oiled baking tin. Fill as u please and bake in 250 degrees C for 15 minutes.

Perhe oli kylässä viime viikonloppuna ja pikkusisko toivoi pizzaa iltapalaksi. Tehtiin kaksi erilaista, Iida kun ei suostu syömään muuta kuin jauhelihaversiota. Toisesta tuli merellinen, tosi hyviä molemmat!
Äippä pyöräytti täydellisen pohjataikinan ihan hatusta, kai se harjoittelu tekee mestarin. Ainemääriä en siis osaa sanoa, mutta ihan vähän vain hiivaa ja oikein-oikein reilusti öljyä taikinaan niin saa aikaiseksi ihanasti leivottavan ja rapean pohjan.

Tonnikalapizza: tomaattikastike , tonnikala, katkarapu, herkkusieni, oliivi, hillosipuli, goudaraaste

Jauhelihapizza: tomaattikastike, jauheliha, tomaatti, hillosipuli, oltermanniraaste

Lisänä syötiin ihan basic-vihreää salaattia: jääsalaatti, kurkku, tomaatti, vesimeloni, herneenverso

Eilen nollasimme koulukavereiden kanssa rankkaa työharjoitteluviikkoa singstarin, pizzan ja muutaman siiderin voimin. Keittokomerosta sain idean kasvispizzaan ja italialaiseen papusalaattiin, joka kuitenkin meni mönkään lauleskellessamme niin kauan että pavut kiehuivat muussiksi :D Toinen pizza oli metukkapizza, ja pakko myöntää näin tammikuussa, kun me kaikki naiset laihdutamme, että kyllä se rasvaisempi versio oli parempaa.
Pohjan teen pizzaan yleensä Jamie Oliverin ekasta kirjasta löytyvän perusleipätaikina-ohjeen mukaan. Nytkin taikinaa tuli niin paljon, että leivon siitä tänään patonkeja.
Näin syntyy taikina (tämä ei ole suoraan kirjasta kopioitu vaan minun versioni):

30 g tuorehiivaa (tai 2 pussia kuivahiivaa)
2 rkl hunajaa
6½ dl haaleaa vettä
7 dl sämpyläjauhoja
7 dl vehnäjauhoja
2½ rkl suolaa
2 rkl öljyä

Liuota hiiva ja hunaja puoleen määrään haaleaa vettä. Käytä taikinan alustamiseen isoa kulhoa. Kaada kulhoon jauhot ja suola, ja tee keskelle kuoppa johon kaadat hiiva veden. Aloita pyörittämään taikinaa kuopan reunoilta koloon, jolloin kuivat aineet sekoittuvat hiljakseen nesteeseen. Kaada sitten loput vedestä ja öljy koloon ja jatka pyörittelyä, kunnes sinulla on hyvä taikina (itse yleensä joudun vielä vähän lisäämään jauhoja, ei tämä englantilaistyyppinen jauhot ensin-leipominen ole ihan vielä hanskassa ;)). Vaivaa, painele ja hakkaa taikinaa niin kauan kuin jaksat ja jätä kohoamaan. Tässä välissä voit mennä vaikka laulamaan yhden kierroksen Pass the miciä.
Sitten leipomaan: jauhota leivonta-alusta ja ota taikinasta sopivan kokoinen kimpale, josta teet pizzapohjan. Vaivaa taikinaa ja kauli se ohueksi. Sitten vaan pellille täytteitä odottamaan.

Pizzojen pohjalle tuli tomaattikastike, joka valmistui suurin piirtein tähän tyyliin:
1 sipuli
3 valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
kunnon töräys tomaattipyrettä
tetra Rainbown yrteillä maustettua tomaattimurskaa
tölkki normaalia tomaattimurskaa
suolaa, pippuria, kuivattua oreganoa, tuoretta basilikaa

Silppua sipulit ja kuullota niitä tomaattipyreen kanssa oliiviöljyssä. Lisää murskat ja oregano ja anna porista hiljalleen puolisen tuntia. Mausta suolalla, mustapippurilla ja tuoreella basilikalla.

Ja tässä sitten valmiit tuotokset. Vanhalla kameralla ei meinaa saada näin pimeään vuoden aikaan minkään näköisiä kuvia, mutta eiköhän noista idean huomaa kuitenkin ;)

Kasvispizzan täytteenä on punasipulia, tomaattia, kesäkurpitsaa, tölkkiparsaa, mozzarellaa ja hieman oltermanniraastetta.
 

Meetvurstipizzassa taasen on metukkaa, tomaattia, amerikankasvis-sekoitusta (pakastekasvikset pizzassa kuulostaa nihkeälle, mutta kannustan kokeilemaan), mozzarellaa ja hieman oltermanniraastetta.

Papusalaatista ei sitten olekaan kuvaa, sillä vaikka sen teimme, oli se niin kauhean näköistä ettei sitä uskaltanut kauheasti syödä, eikä varsinkaan valokuvata :D